Mitä tutkimus mittasi
Kirjoitussivuston vapaaehtoiset kopioivat kukin 15 englanninkielistä virkettä niin nopeasti ja tarkasti kuin pystyivät. Tutkijat tallensivat 136 miljoonaa näppäinpainallusta 168 960 ihmiseltä, joiden keski-ikä oli 24,5 vuotta.
| Nopeampi kuin | Nopeus |
|---|---|
| 10 % | 26 WPM |
| 25 % | 38 WPM |
| 50 % | 52 WPM |
| 75 % | 65 WPM |
| 90 % | 78 WPM |
| 95 % | 85 WPM |
| 99 % | 99 WPM |
Rivit 10 % ja 90 % ovat tutkimuksen ilmoittamat arvot; muut on arvioitu sen keskiarvosta ja keskihajonnasta.
Mikä nopeuttaa kirjoittamista
Kirjoituskurssin käyneet kirjoittivat keskimäärin 54 WPM, kurssia käymättömät 49 WPM. Nopeat kirjoittajat käyttivät useampaa sormea: keskimäärin 8,4, kun hitaimmassa ryhmässä luku oli 5,3. Kaiken kaikkiaan 47,6 % ihmisistä kirjoitti yhdeksällä tai kymmenellä sormella, ja nopeimmat tekivät myös vähiten virheitä.
Onko 40 WPM hyvä?
Tutkimuksessa 40 WPM (noin 200 merkkiä minuutissa) on nopeampi kuin noin 28 % ihmisistä, 60 WPM nopeampi kuin noin 66 % ja 80 WPM nopeampi kuin noin 92 %. Kaikki yli 52 WPM on keskiarvoa nopeampaa.
Miten testimme vertautuu
Testimme käyttää lauseiden sijaan suomen yleisiä sanoja ja laskee viisi merkkiä yhdeksi sanaksi, kuten tutkimuskin. Suomen sanat ovat keskimäärin pidempiä kuin englannin, joten tulos lasketaan merkeistä eikä sanojen määrästä. Lopuksi tuloksesi sijoitetaan tutkimuksen käyrälle.
Usein kysyttyä
Mikä on keskimääräinen kirjoitusnopeus?
Noin 52 sanaa minuutissa (noin 260 merkkiä minuutissa, kun sana lasketaan viideksi merkiksi) vuonna 2018 julkaistussa 168 000 ihmisen tutkimuksessa. Puolet heistä kirjoitti noin 38–65 sanaa minuutissa.
Mikä on hyvä kirjoitusnopeus?
Kaikki yli 52 WPM on keskiarvoa nopeampaa. Jos ylität 78 WPM, olet nopeimman 10 prosentin joukossa.
Miten voin kirjoittaa nopeammin?
Käytä kaikkia kymmentä sormea, pidä katse ruudulla ja harjoittele muutama minuutti päivässä. Keskity ensin tarkkuuteen: nopeus tulee perässä.
Lähteet
- Dhakal, Feit, Kristensson, Oulasvirta: Observations on Typing from 136 Million Keystrokes (CHI 2018)
- Aalto-yliopisto: tutkimuksen projektisivu